Gaulier #7 -“Floppi on klovnin paras ystävä”

Mistä tunnet sä ystävän, ra la lal lal lal lal lal laaaaaa….?

Yleisön päälle laskeutuvasta jäätävästä hiljaisuudesta kun seisoa törrötät nenä päässä ja olet juuri tehnyt näkyväksi kaikkien aikojen hauskimman ideasi siitä mikä voisi olla hauskaa.

Kukaan ei naura, kaikki katsovat sinua tyhjin silmin.

Ystävällä on monta nimeä; Floppi, Moka, Epäonnistuminen ja ranskaksi Bide.

Kurssin aikana epäonnistumisia saa kokea ja katsoa päivät pitkät, asiassa kuin asiassa, jopa taustaverhojen takana piileskelevät verhojen aukaisijat vaihdetaan toisiin, jos homma ei suju. ”Aukesivatko verhot poeettisesti, vai tuliko mieleen että niiden aukaisijoilla on kiire syömään välipalaa? Next!

Klovneriaa ja improa tekeville fraasit kuten “Moka on lahja” ja “Floppi on klovnin paras ystävä” ovat peruskauraa, mutta monasti, ainakin minulle, floppi on vaikea kääntää voitoksi. Aivan kuin johonkin eloonjäämisvietin syövereihin olisi hakattu informaatio että virhe tietää kuolemaa ja ensimmäinen ajatus mikä tulee mieleen on että missä on hätäpoistumistie. Jos siitä ajatuksesta pääsee yli, niin toinen kysymys on että miten voisin peittää virheeni.

Jos esiinnyn jossain muussa tyylilajissa, vaikkapa tragediassa, suhde mokaamiseen on kokonaan toinen. Virheen sattuessa en voi tehdä muuta kuin yrittää lakaista sen maton alle ja yrittää jatkaa muina miehinä esitys loppuun. Jos hyvin käy yleisö ei huomaa mitään ja esityksen jälkeen naureskellaan kollegojen kanssa sitä miten esitys saatiin, mokasta huolimatta, kunnialla maaliin.

Klovneriassa maailmanjärjestys on päälaellaan. Floppia ei tarvitse peittää, päinvastoin, yleisön tulisi nähdä millaisen reaktion floppi aiheuttaa klovnissa. Usein tässä kohtaa yleisö on vielä klovnin puolella, mutta sitten alkaa se vaikeampi osuus. Miten kääntää floppi voitoksi, nousta siitä ja pelastaa itsensä tai kaverinsa lavakuolemalta??? Meille hoettiin kurssilla että jos yleisö ei naura, niin älä jatka sitä mitä olit tekemässä, tee muutos, yritä jotakin muuta. Helppoa? Ei helvetissä!

Mikäli klovni ei pääse flopista ylös, Gaulierin rumpu paukkuu ja häätö tulee lavalta alta aikayksikön. Mikäli ope näkee jotain potentiaalista kohtauksessa, klovni saattaa saada toisen mahdollisuuden. Enimmäkseen improajien vaihtuvuus on nopeaa!

Veikkaisin että syy miksi Gaulierin toleranssi paskalle pelleilylle on niin matala, johtuu siitä että hän haluaa että emme opi hymistelemään kohteliaisuussyistä kavereille, vaan simuloimme oikeaa esitystilannetta. Välillä tietenkin yksi sun toinen improaja on silminnähden turhautunut, sillä tekemiset torpataan heti kättelyssä ja lava-aika jää lyhyeksi.

Mun ensimmäinen oikein kunnolla sielua kirpaiseva floppi tapahtui kolmantena kurssipäivänä. Klovnini tuli improtilanteeseen jossa hänen piti uskotella yleisölle että se oli todella vihainen. Jouduin/ sain tehdä harjoituksen moneen kertaan ja loppujen viimeksi tuomioni oli että teen aivan liikaa.

“You do too much, so much that we can not see your guts.”

Se oli havahduttava palaute, sulattelin sitä viikon ja vasta toisen viikon lopulla tajusin tehdä asialle jotakin konkreettista. Aloitin karsimalla tietoisesti klovnini ulkonäöstä ja ilmaisusta ylimääräisiä tasoja, pyrin välttämään valmiita ideoita ja annoin enemmän fokusta kuuntelemiselle. Se tuotti tulosta! Kun avasin korvani yleisölle ja klovniparilleni, he tulivat näkyväksi ja siinä samassa hötäkässä myös oma klovnini alkoi piirtyä esiin.

Isossa ryhmässä tuli hyvin selväksi että jokaisen osallistujan klovniprosessit ovat aivan omanlaisiaan. Siinä missä minä jouduin karsimaan ja yksinkertaistamaan, joku toinen joutui lisäämään paukkuja ja liioittelemaan.

Viimeisenä päivänä teimme hienon harjoituksen, minkä avulla lava-aikaa saatiin pidennettyä floppeihin hukkumisista huolimatta. Kaksi “artistiklovnia” improsivat lavalla ja kun lavakuolema tuntui vääjäämättömältä, saivat he huutaa sermien takana valmiina olevan S.O.S-klovnin apuun. Klovni saapui ja hänen tehtävänään oli pelastaa tilanne ja saada yleisö nauramaan. Kun se onnistui, pelastaja poistui nopeasti ja “artistit” jatkoivat kohtausta. Mikäli pelastaja ei onnistu pelastamaan tilannetta, hän poistui vähin äänin verhojen taakse ja paikalle kutsuttiin toinen pelastaja. Mikäli S.O.S-klovni oli todella huono, toistamiseen, hän sai häädön. Impro jatkui niin kauan kuin yleisöllä oli hauskaa.

Tässä harjoituksessa onnistuimme parini kanssa lihallistamaan kurssilla useasti kaikuneen fraasin:

“Do not try to be funny, have fun!"

Näiden sanojen myötä päätän raporttini Ranskasta tähän.